Arpacon 2010 \\ 8.5.2010 kello 12-18 \\ Nuorten toimintakeskus Happi \\ Sörnäisten rantatie 31

Mitä roolipelit ovat?


Tavalliset roolipelit eli pöytäroolipelit ovat vuorovaikutteista kerrontaa, jossa pelaajat
pyrkivät eläytymään kuvitteellisiin hahmoihinsa. Pelinjohtaja on suunnitellut valmiiksi pelin
tilanteen ja pelaajat (yleensä 2-6) kuvailevat hahmojensa toimia ja tuntemuksia ja
pelinjohtaja kuvailee tekojen seurauksia ja ympäröivää maailmaa. Pöytäroolipelit sijoittuvat
usein valmiisiin maailmoihin, joihin myydään lähdekirjoja. joista löytyy kuvauksia maailmoista.


Koska pöytäpelit tapahtuvat jokaisen peliin osallistujan mielikuvituksessa, ei pelaajien tai
tosielämän rajoitteet heijastu peliin. Pelissä voi periaatteessa loitsia, lentää ja matkustaa
maailman ääriin ja jokainen voi pelata niin klaanin ruminta barbaaria kuin hovin kauneinta
neitoakin. Vaikka usein roolipelit nähdäänkin sijoittuvan fantasiamaailmoihin, voi niitä
tehdä muihinkin maailmoihin, tulevaisuuteen, historiaan, vaihtoehtoiseen todellisuuteen tai
vaikka ihan tähän arkiseen todellisuuteen.


Live-roolipeleissä eli larpeissa pelaajat pyrkivät esittämään hahmonsa toimet fyysisesti ja
myös pukeutuvat hahmojensa mukaan. Keskimäärin larpissa on 30-70 hahmoa, jotka
vuorovaikuttavat keskenään. Hahmot, niiden historian, luonteen ja tavoitteet on suunnitellut
ja pelaajille jakanut pelinjohtaja, mutta pöytäpelien tapaan pelinjohtaja ei ole läsnä
jatkuvasti kertomassa miten tapahtumat etenevät vaan ne etenevät itsenäisesti pelin edetessä;
kiistatilanteissa paikanpäällä oleva pelinjohtaja voidaan hakea hätiin. Larpeissa pelaajan
ulkoinen olemus vaikuttaa enemmän kuin pöytäpeleissä. Vaikka erilaisin lavastein onkin
mahdollista pelata paitsi ihmistä, myös haltiaa, örkkiä tai vaikka kyborgia, ei kukaan
larpissa voi uskottavasti olla 6 metrinen kultainen lohikäärme.


Keräilykorttipeleissä pelaajat pelaavat toisiaan vastaan omilla pakoillaan, jotka he ovat
ostaneet ja joihin lisää kortteja ostamalla tai vaihtamalla he pyrkivät kehittämään niitä
voitokkaammiksi. Tunnetuimpia keräilykorttipelejä ovat Magic The Gathering ja Vampire: the
Eternal Struggle, aiemmin suosionsa huipulla ollut Pokemon saavutti suurta suosiota myös
keräilykorttipelinä. Magicin maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2008 voitti suomalainen Antti
Malin.


Miniatyyri- eli figupelit ovat strategia- ja sotapelejä, joissa pelaajat ovat perinteisesti
kilpailevien armeijoidensa komentajia ja liikuttavat pelin hahmoja tai muita sotavälineitä
(esimerkiksi lohikäärmeitä, tankkeja) esittäviä miniatyyrejä pöydällä pyrkien ratkaisemaan
keskinäisen paremmuutensa. Pelit käydään suurella pöydällä, johon on mahdollisuuksien mukaan
sijoitettu maastonmuotoja kuvaava pohja. Pelit voivat kuvata joko historiallisia tapahtumia
tai pohjautua johonkin scifi- tai fantasiamaailmaan. Suosituimpia figupelejä ovat Games
Workshop -kustantamon fantasiamaailmaan sijoittuva Warhammer Fantasy Battle, sekä
tulevaisuuteen, vuoteen 40000 jKr. sijoittuva Warhammer 40000.


Keräilykorttipelien tapaan jokainen pelaaja ostaa itse oman miniatyyriarmeijansa, sekä usein
myös kortistelee yksiväriset miniatyyrinsä maalaamalla ne uskottavamman näköiseksi.
Miniatyyrien maalaaminen onkin oma alagenrensä harrastuksessa ja monet keskittyvät pelkkään
maalaamiseen pelaamatta figuillaan juuri laisinkaan.


Lautapeleistä puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä strategisia lautapelejä, pelkkien
nopanheittelyä sisältävien tuuripelien sijaan. Esimerkiksi Kimbleä ja Afrikan tähteä ei
yleensä lautapelitapahtumissa pelata, vaan mm. Carcassonnea, Catanin uudisasukkaita,
Menolippua ja muita, strategista pelisilmää vaativia pelejä. Lautapeleissä löytyy sekä alle
tunnin hupipelejä, että tunteja kestäviä vaativampia strategiapelejä, sopivan haasteellisia
pelejä niin lapsille kuin aikuisillekin.